Sveitsiläisen Pinot Noirin juhlaa

Weinfest Fläsch 2014

Tänään tuli tehtyä nopea pyörähdys Sveitsin Graubündenissä sijaitsevaan Fläschin viinikylään, joka oli järjestäjävuorossa alueen vuotuisissa viinijuhlissa. Alue on tunnettu ennen kaikkea hyvistä Pinot Noireista, mutta löytyy alueelta joitain iloisia poikkeuksiakin muista lajikkeista.

Maistelijan onneksi kylän kouluun oli järjestetty tasting, johon osallistui 11 tuottajaa noin 18:sta. Alueen "Pinoot" ovat pääosin kevyitä, elegantteja ja tuovat mieleen Uuden-Seelannin vastaavat (Uudessa-Seelannissa käytetään muuten todella paljon Sveitsiläistä Pinot Noirin kloonia ja määperässä ja ilmastossa on paljon yhtäläisyyksiä). Vuosikerta 2012 tuntuu olleen koko alueella varsin loistava. Ainakin 2011 viinien rinnalla.

Sitten niihin viineihin.
Nostin tastingista suuhunisopivan top-3 kärjen. Mihinkään järjestykseen en näitä kolmea laittanut. Saavat tulla rintarinnan maaliin.

Christian Hermann Pinot Noir "H" 2012.
Maku aukeni suussa pikkuhiljaa ja tuntui alkumaun jälkeen vain kasvavan.
Todella monikerroksinen ja täydellinen balanssi. Meditointikamaa. Kypsytys on tapahtunut 10kk puolikkaissa pikkutynnyreissä joista 70% uusia. Tästä huolimatta tammi ei jyrää vaan tukee viiniä todella hienosti.
Hieman hintava pullo tosin.
http://www.hermann.ch/de/sortiment_weine.html

Weingut Bovel Pinot Noir Selection 2012.
Tämäkin viini hienossa balanssissa ja tanniinit ei puraise liikaa. Astetta hienostuneempi.
Täysin loputon maku, joka tuntuu vain kasvavan. Tästä sai pitkästä aikaa kunnon vau-efektin.
maistoin edellistä vuosikertaa puolisen vuotta sitten, eikä sekään kylmäksi jättänyt, mutta 2012 näyttää olevan kaikilla tällä alueella vielä astetta parempi. 27€ tästä laadusta on todella ystävällinen hinta Sveitsissä.
http://www.weingut-bovel.ch/weine/pinot-noir-selection.php

Weingut Davaz Pinot Noir URIS 2012.
Todella kutsuva tuoksu. Menee himan tammi edellä, mutta ei jyrää hedelmää. Moniulotteinen ja pitkän hieno maku.
Jotenkin astetta arvookkaamman oloinen kokonaisuus. Korkkaisin karitsanfileen kanssa.
Talon muut pinoot ei oikein säväyttäneet vaikka ei niissä mitään vikaakaan ollut.
http://www.davaz-wein.ch/Unsere-Weine/Pinot-Noir-Uris-Flaesch-2012-ausverkauft.html

Haastava paistiviini Languedocista

Mas Gabinèle 

Faugères rouge 2012

Kuten lapsista tai duuneista ei saa enää käyttää sanaa hankala, on tämäkin viini haastava. Ranskan Languedocin pienestä Faugèresin appelaatiosta tuleva Mas Gabinèle ei ensimaistolla tuota kummoista makuelämystä. Hapot potkaisee, tanniinit puraisee ja nahkainen maku hallitsee alkumakua. Viisi tuntia avaamisesta ja dekantoinnin jälkeen alkaakin luonne muuttua.

Viinistä löytyy raikasta mustaherukkaa ja punaisia marjoja. Maku alkaa koukuttaa koko ajan enemmän. Tällä viinillä on todellakin luonne ja se kaipaa hieman kärsivällisyyttä, mutta se palkitsee kun saa mahdollisuuden. Ehkäpä muutama vuosi kellarissa tekisi terää.

Rypäleinä: 40% Syrah, 30% Carignan, 20% Grenache ja 10% Mourvèdre.

Hinta tuntuu heittelevän 17-23€ välillä, itse poistin viinin alennuksesta 14€:lla.

Hinta-laatu on hyvin kohdallaan kuten olen Languedocin viinieissä useasti huomannut.

http://www.prieuresaintsever.com/pdf/gabinele_faugeres_rouge2009.pdf

Perusbisset järjestykseen

Suuri talousolut tasting

Harvoista makuasioista käydään niin tiukkaa vääntöä kuin parhaasta ja pahimmasta talousoluesta. Ennakkoasenteet ja mielikuvat värittävät luonnollisestikin tätä keskustelua enemmän kuin varsinaiset makuasiat.

Päätimme pistää Euroopan juoduimmat lagerit riviin ja järjestykseen. Mukaan päätyi mielenkiinnosta myös Suomen (Karhu) ja Sveitsin (Feldschlössen) juoduimmat oluet sekä kuvasta vielä puuttuva Tuborg ja mustana hevosena Lahden Sininen torniolut.

Arviointiin tehtiin nelihenkisellä raadilla.

Tasting toteutettiin puolisokkona, eli merkit olivat tiedossa mutta järjestys ei.Mukaan päätyi 12 samassa hintaryhmässä olevaa olutta.

Kaikki oluet käärittiin folioon ja nautittiin satunnaisessa järjestyksessä jääkaappikylminä.

Pisteytystyyli oli vapaa, mutta oluet tuli arvioida paremmuusjärjestykseen.

Oluista löytyi huomattavasti odotettua enemmän eroja. Ääripäät erottuivat testissämme selvästi, mutta keskivaiheilla oli paljon hajontaa sijoitusten suhteen. Parhaasta ja kahdesta heikoimmasta ei ollut suuria erimielisyyksiä.

Keskustelua käytiin mm. aiheesta onko parempi että olut ei maistu juuri miltään kuin että siinä on epämiellyttäviä piirteitä?

Voittajaksi päätyi Ranskalainen Kronenberg 1664 hyvin selvällä erolla. Olutta kehuttiin pehmeäksi, kukkaiseksi ja maistuvaksi. Olut oli mukavasti humaloitu ja maussa oli pientä karamellisuutta. 1664 on panimon perustamisvuosi. www.kronenbourg1664.com

Löwenbräu original, Karhu ja Carlsberg kilpailivat hyvin rintarinnan. Löwenbräu erottui kuitenkin hieman paremmaksi vahvemman maun ja tasapainoisuutensa ansiosta.

Toisessa äärilaidassa Beck´s oli hyvin yksimielisesti kilpailun heikoin lenkki. Maku oli hyvin metallinen, kova ja saippuainen. Olut oli suorastaan epämiellyttävä.

Sveitsin Feldschlössen ja Tuborg olivat melko samoilla pisteillä mutta jakoivat mielipiteitä hieman enemmän kuin Beck´s. Omituinen puhdistusaineen maku oli osallisena monissa häntäpään oluissa (mistä lienee johtuvaa?).

Lopulliset pisteet:

1. Kronenberg    45p.
2. Löwenbräu     30p.
3. Karhu              29p.
4. Carlsberg        26p.
5. Sininen            24p.
6. Fosters            23p.
7. Heineken         23p.
8. Estrella             22p.
9. Warsteiner       21p.
10. Tuborg             20p.
11. Feldschlössen 19p.
12. Beck´s              11p.

 Alppien Nebbiolo

Bettini, La Botte Ventitré

Valtellina Superiore

Riserva 2002

Pohjois-Lombardiassa Addan laaksossa sijaitseva Valtellinan viinialue ei ole mikään maailmankuulu.
Alueen ykkösrypäle on Piemontesta tuttu Nebbiolo, joka ei viileämmillä alppien rinteillä onnistu läheskään joka vuosi kypsymään parhaimmilleen. Tästä syystä alueen viinit ovat usein hyvin hapokkaita ja kovia.
Appelaatio tunnetaan parhaiten sen omasta "Amaronesta", joka kulkee nimellä Sfursat. Tämä valmistetaan esikuvansa mukaan hieman kuivatuista rypäleistä ja maistamieni viinien perusteella ylitammitetaan oikein kunnolla. Todella hyviäkin Sfursateja löytyy mm. tämän päivän kuvausviinin tuottajalta Bettiniltä.
http://www.vinidivaltellina.it/Vini/165-Sfursat-Bettini.html

La Botte Ventitré Riserva tuo ensin mieleen enemmän Toscanan kuin Piemonten Nebbiolot.
Tuoksussa on paljon pähkinää ja raikkaan metsän aromeja. Tanniinit ovat mukavasti pyöristyneet ja hedelmäisyys on vielä hyvin tallella. Suuta reilusti kuivattavat hapot eivät välttämättä ole pehmeiden viinien ystävien mieleen.
Kuvausmatkalla löysin mukavan määrän kanttarelleja ja orakkaita, joista tehty risotto saa tehdä seuraa tälle varhaisteini-ikään ehtineelle viinille.
http://www.vinibettini.it/

Viikon arkiviini Sardiniasta

Rocca Rubia Riserva 2011

Cantina di Santadi

100% Carignan rypäleestä tehty Rocca Rubia paljastuu astetta paremmaksi arkiviiniksi.

Carignan on tutumpi Etelä-Ranskan ja Pohjois-Espanjan sekoituksista kuin lajikeviininä. Sardinia onkin ainoita alueita, jossa tätä lämpöä rakastavaa rypälettä käytetään lajikeviineissä laajemmalti.

Ilmeisesti Sardinian viinien tuntemattomuudesta johtuen on hinta-laatukin niiden kohdalla usein vielä varsin hyvä.

Rocca Rubian tuoksu on hyvin tuhti ja hennosta alkoholisuudesta johtuen siinä on jotain liköörimäistä. Lakritsaa ja jopa salmiakkia.

Rypäleistä on pumpattu kaikki mahdollinen irti pitkällä ja voimakkaalla uuttamisella, jonka tuloksena maku on todella tuhti ja tanniinit puraisee mukavasti kitalakeen. Ylikypsistä rypäleistä irtoaa himan keitettyjä ja rusinaisia aromeja, mutta pitkä maku on täyteläinen ja hyvin balanssissa.

Hinta 12-15€

http://www.cantinadisantadi.it

Drómos

Supertoscanalaista viikonloppuun

Nuoren Poggio Verrano viinitalon Drómos onnistuu räjäyttämään potin niin maun kuin hinta-laatusuhteen osalta.

http://www.poggioverrano.it/

Rypälecoctailina: Cabernet Sauvignon, Merlot, Alicante, Sangiovese, Cabernet Franc.

Supertoscanalaisten juurilta Maremmasta ponnistava viini tuoksuu vahvasti Italialle (hyvässä mielessä).  Nahkaisa tuoksu on hieman tukossa vielä neljä tuntia dekantoinnista, mutta maku on mahtavan suuntäyttävä, eikä hedelmää ole ylitammitettu piiloon. Hapot huutaa pihviä, kuten toscanan viinit lähes aina.

29€ tästä pullosta on todella kohtuu hinta.

Viini löytyy myynnistä ainakin Der Wein Weberiltä, joka on hyväksi todettu toimittaja myös suomeen http://www.derweinweber.de/490106/