torstai 30. kesäkuuta 2016

"Perusjees"-nakkikastike
ja opas keskinkertaisen ruuan valmistukseen


Ravitsemusterapeutti Hanna Partanen kertoo suuresta kansanterveydellisestä ongelmasta Helsingin-Sanomien Elämä & Hyvinvointi osastolla – suomalaiset tekevät liian hyvää ruokaa. "Ruuan ei aina pidä olla hyvää". (Kirjoitus kuvakaappauksena jutun lopussa).

"Partasen mielestä ihmisten olisi hyvä perääntyä siitä ajatuksesta, että ruuan on oltava aina hyvää. Ei ole. Perusjees-ruoka riittää."

Tekstiä lukiessani tunsin piston sydämessä. Olen aina halunnut kirjoittaa ja jakaa vain hyvien ruokien reseptejä ja suositella mahdollisimman hyviä juomia. Nyt päätinkin kantaa korteni kansanterveyden kekoon, koska keskinkertaisuus on uusi avokadopasta.



Perusjees-nakkikastike, perunat ja porkkanaraaste
Noin neljälle

400 g kuorettomia nakkeja
40 g Ruskeakastikepussi
4 dl vettä

1kg perunoita
500 g porkkanoita

Keskinkertaisen ruuan valmistuksessa tärkeintä ovat heikot raaka-aineet ja puolivalmisteet. Kotimaiset uuden sadon perunat ovat nyt petollisen hyviä, joten kysy kauppiaaltasi reilusti viimevuotisia tai valitse keinokastelulla ja lannoitteilla mauttomaksi kypsyneet egyptiläiset perunat.

Keitä perunoita 20 minuuttia runsaassa vedessä.
Sekoita toisessa kattilassa kylmä vesi ja kastikepussin sisältö. Keitä sekoitellen noin 3 minuuttia. Lisää joukkoon pilkotut nakit ja pidä kastike lämpimänä.

Raasta porkkanat. Kesällä "perusjees" porkkanoiden löytäminen kaupasta voi olla vaikeaa. Todella maukkaistakin porkkanoista saa keskinkertaisia peruskoulun keittiöstä tutulla tarjoiluniksillä. Asettele porkkanaraaste kullekin lautaselle niin että se sotkeutuu nakkikastikkeeseen.

Mansikkakiisseli

1 litran tölkki mansikkakiisseliä

Kotimaiset mansikat ovat nyt parhaimmillaan. Jätä ne siis suosiolla kauppaan ja valitse kätevä eineskiisseli. "Valmisruokaa tulee vain harvoin syötyä kaksi pakkausta, mutta omalta liedeltä voi käydä täyttämässä lautasen kerran, toisen ja kolmannenkin", kertoo Hanna Partanen.


Kuva: Alko Oy


El Tiempo Tinton marjainen ja yrmy maku ei istu nakkikastiikkeelle liian hyvin. Lasillisen jälkeen ei varmasti tee toista mieli. Loppuviinistä saakin kätevästi Maizenan kanssa keiteltyä sunnuntai-illalliselle todella keskinkertaisen punaviinikastikkeen.

Myöskään ruokailuhetkestä ei kannatta tehdä liian mukavaa. Yhdessä syöminen lisää ruokapöydässä käytettyä aikaa ja silloin tulee helposti syötyä liikaa.

"Vain ihan OK on kyllin hyvää."
-Nobody


sunnuntai 26. kesäkuuta 2016

Beer Retica 2016
Olutfestarit Chiavennassa


Surkea juhannussää ajoi meidät pohjoisitalialaiseen Chiavennan pikkukaupunkiin olutjuhlille. Perinteisen rajatun festivaalialueen sijaan yhdeksän lähialueen pienpanimoa virittivät koko viikoksi hanansa kahviloiden ja ravintoloiden edustoille, joista oluet sai mukaan muovimukiin tai lasiin terassilla nautittavaksi – näinhän nämä pitäisi aina järjestää.


Birrificio Valtellinesen brittityylinen Bitteri oli yksi päivän parhaista. Se oli myös päivän ensimmäinen, joten "ensipuraisun" tuomia lisäpisteitä saattoi olla mukana.


Oluet sai aina myös mukaan, mutta muovikuppien sijaan festarin oma pantillinen maistelulasi olisi ollut tapahtumaan sopivampi.


Italialaiset jakavat oluttyylit perinteisesti hyvin karkeasti värin perusteella. Chiara käsittää kaikki vaaleat ja Rossa kaikki tummemmat jotka punertavat, joten oluesta enemmän kiinnostunut saa aina tiedustella tarkempaa määritelmää.
Hinnat olivat mukavan maltillisesti kolmesta viiteen euroon.


Myös hyvän olutvalikoiman omaavat ruokaravintolat olivat päässeet tapahtuman kartalle. Näin ruokajuomanakaan ei tarvinnut tyytyä Heinekeniin.



Italialaiseen tyyliin alkuillasta juomien kylkeen kuuluu usein aperitivo. Muutaman oluen jälkeen naposteltavat tulevat jo tarpeeseen.


Tämän tyyliset tapahtumat ovat varmasti myös panimoille parempi tapa tavoittaa uusia asiakkaita. Perinteiset festarit kun keräävät yhteen saliin pääasiassa olueen jo hurahtaineita lipittelijöitä.


Revertiksen "72" American Pale Ale nousi päivän parhaimmaksi. Todella täyteläinen ja moniulotteinen APA oli astetta mallasvetoisempi ja karamellisempi, mutta silti tyylille uskollinen.


Ja eihän kesäinen päivä 2016 ole mitään ilman sadekuuroja.


Oluen tuominen pöytään coolerissa, viinilasit sekä esimaistatus tuntuvat olutta tilattaessa hieman oudolta, mutta kertovat omaa kieltään siitä, että niistä on tullut tasavertaisia ruokajuomia viinien kanssa.


Viimeisen olutpisteen jälkeen tarjoilija ajoi meidät omalla autollaan majapaikkaamme, koska kaupungin molemmat taksit olivat varattuja. Täällä palvelu pelaa.