Mielijuomaani

Potkaragù

ja Tempranilloa Torosta

Sunnuntai on viikon paras päivä slow foodille. Onnistuin vihdoin jäljittelemään kerran italiassa saamaani pasta-annosta, jonka ydin oli pitkään haudutettu ragùkastike. Ruoka on helpompi ja parempi kuin bolognese, mutta aikaa vierähtää tovi.

Potkaragù (neljälle)

1 kg possun potkakiekkoja

500 g paseerattua tomaattia

1/2 dl tomaattipyrettä

2 isoa sipulia

4 kynttä valkosipulia

1 tanko varsiselleriä

1 rkl kanaliemijauhetta (tai fondia tai kuutio)

1 dl vettä

1 rkl lehtipersilija silppua

1 tl sambal oelek (tai tuoretta chiliä silppuna)

Mustapippuria ja suolaa

Voita ja öljyä paistamiseen

Laita uuni lämpenemään 150 asteeseen.

Leikkaa potkakiekkoihin pari viiltoa reunoihin niin että kalvo katkeaa. Paista rautapadassa reilussa voissa ja öljyssä hyvät paistopinnat molemmille puolille. Nosta potkat pois padasta.

Silppua sipulit, valkosipulit ja varsiselleri ja heitä pataan. Paista kunnes sipulit alkavat hieman ruskistua. Lisää tomaattipyre, Sambal oelek, kanaliemijauhe, mustapippuri ja lehtipersilija ja paista hetki. Heitä paistetut potkakiekot pataan ja pyörittele. Lisää paseerattu tomaatti ja huuhtele purkki desillä vettä ja heitä sekaan.

Nosta pata kannen kanssa uuniin kolmeksi tunniksi.

Nosta pata uunista ja poista luut padasta. Koverra luuytimet sekaan. Hajoita lihat irti kahdella haarukalla ja mausta tarvittaessa suolalla ja pippurilla. Laita pata viilenevään uuniin odottamaan pastan valmistumista.

Koristele lehtipersilijalla ja tarjoile pastan tai vain vaalean leivän kanssa.

Viiniksi valitsin Espanjan Torosta tulevan tuhdin San Román 2011 Tempranillon. Toro on viinialue Länsi-Espanjassa vain 65 km päässä Portugalin rajasta. Alue on saanut nimensä sen ytimessä sijaitsevasta Toron kaupungista. Alueella viljellään pääasiassa Tempranilloa ja hieman Garnachaa.

San Román 2011 tuoksuu mustikalle, metsälle ja vanhalle tammelle. Tuhdissa viinissä on yllättävän elegantteja sävyjä ja kerroksia riittää. Alun voimakkaat tanniinit eivät kuivata suuta ja hyvin kypsä tyyli tuo mieleen kuivatut mustikat ja mustaherukan. Tammi on hienosti balanssissa ja tuo kokonaisuuteen vanilijaa. Tyyli ei ole Riojan tapaan hapettunut vaan tyylikkään raikas.

Huikea viini reilun 20€ hintaan. Viinin hedelmäisyys pääsi esille lihaisan ragùn kanssa ja se myös pehmensi tuhtia ruokaa. Vaihtoehtoisesti kannattaa etsiä Alkosta jotain vastaavaa ei hapettunutta tempranilloa, esim: Valpincia Reserva.