Lonkerot järjestykseen

Suomen harmain ja maistuvin

Tämä sokkotasting minun on pitänyt järjestää jo pitkään. Juomien saaminen Sveitsiin vain vaati ystävällistä kyläilijää kotimaasta, koska muu maailma on vielä täysin tietämätön lonkeron hienoudesta.

Alkon listoilta löytyy viisi perinteistä greippi long drinkiä. Isojen talojen lisäksi Saimaan Juomatehdas ja Laitila ovat valmistaneet omat "craft" lonkerot. Päivittäistavarakauppojen käymisteitse valmistettuja kiljulonkeroita ei pidä sekoittaa oikeisiin long drinkeihin.

Maistelu toteutettiin sokkona kolmen raatilaisen voimin. Juomat rankattiin paremmuusjärjestykseen, jossa paras sai 6 pistettä, toinen 4, kolmas 3 jne.

Eniten mietitytti, onko juomissa juuri mitään eroja vai laittavatko kaikki valmistajat samaa tutun harmaata juomaa erilaisiin tölkkeihin. Toinen jännittävä seikka oli, että tunnistanko vankkumattomana Hartwallin Originalin ystävänä oman turvalonkeroni, ja kuinka se pärjää kilpailussa.

Juomissa oli todella suuret erot ja mielipiteet jakautuivat yhden tölkin kohdalla täysin. Voittajasta oltiin kuitenkin melko yksimielisiä.

Tässä arviot häviäjästä voittajaan:

5. A.Le Coq Gin Long Drink

Tuoksu hennon greippinen, raikas, mutta hieman saippuainen.

Lonkero väljähti jo lasiin kaadettaessa. Hapoton kokonaisuus korosti imelää makeutta, josta tuli mieleen väljähtänyt tallinanlaivan hanalonkero.

4. Laitilan Gini

Aito greipin tuoksu on voimakas ja drinkkimäinen. Aivan kuin olisi itse juoman sekoittanut.

Voimakas maku on kuitenkin hieman esanssinen ja hieman alkoholinen.

3. Hartwall Original Long Drink

Tuoksu on hieman pistävä, mutta hyvin perinteinen ja tuttu.

Maku on kuin kotiin paluu. Ei epäilystäkään, että tämä olisi muu kuin The Original. Voimakas greippisyys saa seuraksi hieman sitruunaa. Maku on pitkä ja hapot balanssissa. Itse valitsin tämän toiseksi parhaaksi.

2. Saimaan Juomatehdas No. 52 Organic Grape Long Drink

Tämä juoma jakoi maisteluryhmämme mielipiteet täysin. Yksi voittosija, kerran 3. sija ja itse reittasin tämän koko testin huonoimmaksi.

Väri paljastaa juoman luomuksi. Lonkero on hennon kellertävä ja läpikuultava. Hedelmäinen tuoksu on aidosti greippinen ja tuore. Hyvin viinaisen hiivainen kokonaisuus tuo mieleen 90-luvun hedelmäkotiviinit. Muita raatilaisia tämä ei häirinnyt, vaan erilainen aidompi maku koettiin positiivisena. Maussa myös tuoretta sitruuna.

52:ssa ei edes ole giniä vaan omenaviiniä. Tämä huomattiin vasta tuoteselosteita lukiessa. Eli periaatteessa tämä tuote ei kuuluisi mukaan koko tastingiin.

1. Sinebrychoff Long Drink Grapefruit

Kilpailun ylivoimainen voittaja. Kaksi ykkössijaa ja yksi kakkossija.

Huomattavasti muita sakeamman harmaa lonkero tuoksuu aidon greippiselle ja miellyttävän raikkaalle. Pitkä maku on muita voimakkaampi ja reilumpi. Ginin pieni katkero ja greipin hapokkuus luovat makeuteen sopivan kuivan puraisun, joka on juuri sitä mitä lonkerolta odottaa.

Voittaja oli yllätys kaikille. Turvalonkeron viitta siirtyi Hartwallilta toiselle panimojätille. Vielä kun Koff panostaisi tölkin ulkoasuun hieman lisää.

Maustetut tonicit

Schweppes Premium Mixer

Olen tietoisesti vältellyt valmiiksi maustettuja toniceja ginin seassa. Ajatus esansseilla tehdyistä kurkun tai limen aromeista ei ole erityisen houkutteleva, kun tuoreiden lisukkeiden leikkaamista ei voi edes laskea vaivaksi.

Päätin kuitenkin kokeilla uutenavuotena Schweppesin tyylikkäästi brändättyjä makutoniceja puhtaasta mielenkiinnosta.

Giniksi valitsin Skotlannista Islayn viskisaarelta tulevan The Botanist Dry Ginin, joka on makunsa puolesta sopivan neutraali ja perinteisen katajainen.

Orange blossom & Lavender

Maku on kolmikosta kaikkein esanssisin, mutta kivan laventelinen. Appelsiinin kukkaa en mausta löydä. Täytyy joskus kokeilla tuoretta laventelia GT:n mausteena.

Ginger & cardamom

Inkiväärin ja kardemumma ovat tyypillisiä makuja gin & tonicissa ja toimivat hyvin tässäkin muodossa. Aromit ovat raikkaat, eikä eroa tuoreisiin mausteisiin välttämättä edes huomaisi. Testin paras.

Pink pepper

Voimakas rosepippuri tupsahtaa jo nenään ja jyrää koko makupalettia. Ginin maut häviävät taustalle. Maku on persoonallisen hauska, mutta toimisi paremmin miedompana.

Maustetuille toniceille on vaikea keksiä hyvää käyttötarkoitusta. Kukaan tuskin on niin laiska, ettei jaksaisi vuolaista limenkuorta tai kurkkua drinkin sekaan.

Lomalla hotellin pikkujääkaappiin nämä soveltuisivat toki mainiosti. Ei tarvitsisi lähteä kaupungilta hedelmiä metsästämään.

Täydellisen Gin & Tonicin metsästys

GT-tasting vol. 2

Edelliskesän GT-tastingissä maisteltiin tonic-vesien eroja ja nyt päätimme alkaa metsästää täydellistä gin-tonic yhdistelmää. Neljä- ja puolihenkinen kansainvälinen testiryhmämme otti maisteluun neljä tonic-vettä ja kaksi giniä.

Gineiksi valikoitui jokaisesta drinkkejä tekevästä baarista löytyvät skotlantilainen Hendrick´s ja englantilainen Bombay Sapphire. Hendrick´s on maultaan yrttisempi, kun Bombay taas on puhtaampi ja raikkaampi.

Ensimmäisenä tonic-vetenä mukaan otettiin edellisen tastingin voittaja Thomas Henry.

1724 on todellinen hifistelytonic. Andeilta 1724:n metrin korkeudesta käsin kerätystä kiniinistä valmistettu luxustuote.

Fever-Tree Tonic oli myös mukana ensimmäisellä maistelukerralla ja päätyi taas mukaan sen suuren suosion vuoksi. Monille tämä tuntuu olevan "the tonic".

Neljäntenä mukaan mahtui espanjalainen Indi & Co Tonic, joka oli minulle entuudestaan täysin tuntematon.

***

Kaikki testijuomat valmistettiin kesäisellä suhteella 5 cl giniä ja 20cl tonicia. Drinkit maisteltiin täysin sokkona. Tiedossa oli ainoastaan että ensimmäiset neljä ovat samasta ginistä ja neljä viimeistä eri ginistä. Sekaan ei laitettu muuta kuin jäitä. Juomia ei pisteytetty vaan ne rankattiin paremmuusjärjestykseen.

Sitten ne tulokset:
(Suluissa otantoja muistiinpanoista)

1. Hendrick´s & 1724 (Hedelmäinen, moniulotteinen, täydellinen balanssi, ei liian bitterivetoinen)
2. Bombay & Indi (Sopivan sitruksinen, hyvä balanssi, pieni makeus)
3. Hendrick´s & Indi (Todella miellyttävä suutuntuma, hieman makea, sitruksinen sopiva bitteri)
4. Bombay & 1724 (Hedelmäinen, super raikas, ei häiritseviä elementtejä, hyvä balanssi)
5. Hendrick´s & Fever tree (Hieman liian kitkerä, korostaa ginin yrttisyyttä, raikas)
6. Bombay & Fever Tree (Hyvin kitkerä, hedelmäisyys uupuu, suora maku, kaipaisia ehkä jotain syötävää)
7. Hendrick´s & Thomas Henry (Yrttinen, kuiva, melko perus GT, voimakas)
8. Bombay & Thomas Henry (raikas, sitruksinen, perus, vähän tylsä)

Yllättävintä oli lähes täydellinen yksimielisyys voittajasta. Ainoastaan yksi maistaja sijoitti Hendrick´s & 1724 yhdistelmän toiselle sijalle.
Suurin hajonta oli kolmanneksi sijoittuneessa Hendrick´s & Indi yhdistelmässä, jossa yksi maistaja sijoitti sen parhaaksi ja toinen toiseksi huonoimmaksi.
Tuloksista voi myös päätellä, että tonicilla on giniä isompi rooli onnistuneessa gin & tonicissa – tilanne voi tietysti muuttua ginin suhdetta kasvattamalla.

Seuraavaksi tekisikin mieli kokeilla 1724-tonicia monen eri ginin kanssa...