Sipulikeittoa

Täydellistä sunnuntairuokaa

On ruokia joita tehdessä haluaa unohtaa "twistit" ja "cross kitchenin", kaivaa vanhan valurautapadan ja käyttää iltapäivä illallisen haudutteluun viinilasi kädessä.

Sipulikeittoja googlaillessa löytyy reseptejä jo suomeksi useita kymmeniä – mutta nyt halusin tehdä perinteisesti. Anopilta saatu kellastunut kopion kopio legendaarisen Mysi Lahtisen sipulikeitto-ohjeesta on juuri se mitä kaipasin.

Sipulikeitto

Mysi Lahtinen (ohje ehkä Kodin Kuvalehdestä?)

1 kg sipuleita

2 l hyvää lihalientä (tähän kannattaa panostaa)

n. 100 g voita

300 g mietoa Gruyère tai Mustaleima emmental juustoraastetta

Tuoretta patonkia viipaleina

Kiehauta lihaliemi kattilassa ja jätä poreilemaan. Pilko sipulit puolikuun muotoisiksi ohuiksi siivuiksi. Kuullota sipulit pannussa voinokareen kanssa kolmessa erässä. ÄLÄ RUSKISTA. Sipuleiden tulee olla hieman kellertäviä ja löysiä. Kaada sipulit lihaliemeen. Huuhtele pannu välillä vesitilkalla, jonka annat kiehahtaa. Kaada neste kattilaan.

Anna keiton kiehua kannen alla puoli tuntia.

Voitele rautapata ja patonkiviipaleet voilla. Asettele padan pohjalle tiiviisti kerros leipäviipaleita ja ripottele 2/3 juustoraasteesta päälle.

Kaada kiehuva lihaliemi sipuleineen pataan leipien päälle. Leivät nousevat pintaan ja voit asetella ne uudelleen keiton pinnalle kanneksi.

Laita pata 150 asteiseen uuniin puoleksi tunniksi ilman kantta.

Ripottele loput juustosta keiton päälle ja laske uunin lämpö 80 asteeseen.

Hauduta taas puoli tuntia.

Lisää keiton pinnalle voinokareita ja pidä pata uunissa vielä vähintään kaksi tuntia, edelleen ilman kantta. Vahdi ettei lämpö uunissa pääse nousemaan, eikä keiton pinta ruskistu liikaa.

Rheingaun Riesling tai Alsacen Pinot Gris olisivat varmasti omimmillaan tämän keiton kanssa. Käsittämättömän poikkeuksen johdosta talosta ei löytynyt ainuttakaan kuivaa valkoviiniä, joten Pinot Noir sai taas pelastaa tilanteen.

Ferruccio Carlotto, Filari Di Mazzòn. Alto Adige Pinot Nero 2010, Italia.

Kevyt, mutta moniulotteinen tuoksu antaa odottaa viiniltä paljon. Kirsikkaisen mehuisasta tuoksusta ei löydy juurikaan tynnyriaromeja, mutta sitäkin enemmän tummia marjoja. Suun täyttää hienossa balanssissa oleva viini. Hapot piristävät maanläheisen ja vadelmaisen kokonaisuuden raikkaaksi.

Kutsun tällaisia Pinot Noireja picnic-viineiksi, koska ne sopivat lähes kaikelle ruualle. Tämä pullo tosin ansaitsee paikkansa sunnuntain illallispöydässä ja on 23€ hintaansa loisto-ostos.

Domaine Arratxea, Cuvée Haitza 2007. Irouléguy, Ranska.

Viisi vuotta viinikaapissani lojunut Tannat-vetoinen lähes musta viini tulee pieneltä Irouléguyn viinialueelta Lounais-Ranskan Baskimaalta. Voimakas tuoksu on mustikkainen ja hieman tukkoinen. Tanniinit puraisevat vielä kuin nuorella viinillä. Maku rakentuu lähinnä paahteisen tammitynnyrin aromeista, jotka jyräävät rypäleen taustalle. Hentoa mustaherukkaa ja mustikkaisuutta. Hyvä viini, joka tarvitsisi vielä rutkasti aikaa kellarissa.

Tämän pullon pohjat tyhjenivät sipulikeittoa haudutellessa. Siihen se sopikin täydellisesti.

Blinit kaipaavat hapokasta viiniä

Paras bliniresepti

Vielä ei ole liian myöhäistä nauttia blineistä. Olen tehnyt nämä letut samalla reseptillä jo todella kauan, enkä muista enää mistä sen alunperin löysin. Muistan vain etsineeni mahdollisimman perinteistä reseptiä. Jotain muutoksia alkuperäiseen olen varmasti tehnyt ja ainakin tattari- ja vehnäjauhojen suhdetta olen muuttanut enemmän vehnäpainotteiseksi.

Ohje kolmelle (tai kahdelle nälkäiselle):

2 munaa

5 dl täysmaitoa

20g hiivaa

2,5 dl vehnäjauhoja

2 dl tattarijauhoja

1 rkl voisulaa

1 tl suolaa

1-2 dl kirkastettua voita paistamiseen

Lämmitä puolet maidosta reilusti käden lämpöiseksi ja lisää hiiva.

Sekoita joukkoon keltuaiset, jauhot, suola ja 1 rkl voisulaa.

Anna kohota vähintään kuusi tuntia.

Kiehauta loppu maito ja sekoita se taikinaan vatkaimella.

Vaahdota valkuaiset kovaksi ja kääntele taikinaan juuri ennen paistoa.

Paista paksuhkoja lettuja kirkasteussa voissa molemmin puolin.

Juomaksi valitsin todella hapokkaan australialaisen rieslingin. Blinien ja lisukkeiden rasvaisuus kaipaa viiniltä happoja ja oluelta bitteriä. Penfoldsin Koonunga Hill Autumn Riesling 2010 omaa voimakkaat hapot jopa rieslingiksi.

Autumn Riesling tuoksuu voimakkaasti ruusulle, sitruksille ja kissan pissalle (hyvällä tavalla). Viinissä on hiven makeutta, joka pyöristää voimakkaita happoja suuhun sopiviksi. Maussa päällimmäisenä on raikasta greippiä ja sitruunaa. Teräsastioissa käynyt ja lyhyen aikaa kypsynyt viini säilyttää paremmin hedelmäisyytensä ja raikkautensa kuin tynnyrikypsytetyt.