Sipulikeittoa

Täydellistä sunnuntairuokaa

On ruokia joita tehdessä haluaa unohtaa "twistit" ja "cross kitchenin", kaivaa vanhan valurautapadan ja käyttää iltapäivä illallisen haudutteluun viinilasi kädessä.

Sipulikeittoja googlaillessa löytyy reseptejä jo suomeksi useita kymmeniä – mutta nyt halusin tehdä perinteisesti. Anopilta saatu kellastunut kopion kopio legendaarisen Mysi Lahtisen sipulikeitto-ohjeesta on juuri se mitä kaipasin.

Sipulikeitto

Mysi Lahtinen (ohje ehkä Kodin Kuvalehdestä?)

1 kg sipuleita

2 l hyvää lihalientä (tähän kannattaa panostaa)

n. 100 g voita

300 g mietoa Gruyère tai Mustaleima emmental juustoraastetta

Tuoretta patonkia viipaleina

Kiehauta lihaliemi kattilassa ja jätä poreilemaan. Pilko sipulit puolikuun muotoisiksi ohuiksi siivuiksi. Kuullota sipulit pannussa voinokareen kanssa kolmessa erässä. ÄLÄ RUSKISTA. Sipuleiden tulee olla hieman kellertäviä ja löysiä. Kaada sipulit lihaliemeen. Huuhtele pannu välillä vesitilkalla, jonka annat kiehahtaa. Kaada neste kattilaan.

Anna keiton kiehua kannen alla puoli tuntia.

Voitele rautapata ja patonkiviipaleet voilla. Asettele padan pohjalle tiiviisti kerros leipäviipaleita ja ripottele 2/3 juustoraasteesta päälle.

Kaada kiehuva lihaliemi sipuleineen pataan leipien päälle. Leivät nousevat pintaan ja voit asetella ne uudelleen keiton pinnalle kanneksi.

Laita pata 150 asteiseen uuniin puoleksi tunniksi ilman kantta.

Ripottele loput juustosta keiton päälle ja laske uunin lämpö 80 asteeseen.

Hauduta taas puoli tuntia.

Lisää keiton pinnalle voinokareita ja pidä pata uunissa vielä vähintään kaksi tuntia, edelleen ilman kantta. Vahdi ettei lämpö uunissa pääse nousemaan, eikä keiton pinta ruskistu liikaa.

Rheingaun Riesling tai Alsacen Pinot Gris olisivat varmasti omimmillaan tämän keiton kanssa. Käsittämättömän poikkeuksen johdosta talosta ei löytynyt ainuttakaan kuivaa valkoviiniä, joten Pinot Noir sai taas pelastaa tilanteen.

Ferruccio Carlotto, Filari Di Mazzòn. Alto Adige Pinot Nero 2010, Italia.

Kevyt, mutta moniulotteinen tuoksu antaa odottaa viiniltä paljon. Kirsikkaisen mehuisasta tuoksusta ei löydy juurikaan tynnyriaromeja, mutta sitäkin enemmän tummia marjoja. Suun täyttää hienossa balanssissa oleva viini. Hapot piristävät maanläheisen ja vadelmaisen kokonaisuuden raikkaaksi.

Kutsun tällaisia Pinot Noireja picnic-viineiksi, koska ne sopivat lähes kaikelle ruualle. Tämä pullo tosin ansaitsee paikkansa sunnuntain illallispöydässä ja on 23€ hintaansa loisto-ostos.

Domaine Arratxea, Cuvée Haitza 2007. Irouléguy, Ranska.

Viisi vuotta viinikaapissani lojunut Tannat-vetoinen lähes musta viini tulee pieneltä Irouléguyn viinialueelta Lounais-Ranskan Baskimaalta. Voimakas tuoksu on mustikkainen ja hieman tukkoinen. Tanniinit puraisevat vielä kuin nuorella viinillä. Maku rakentuu lähinnä paahteisen tammitynnyrin aromeista, jotka jyräävät rypäleen taustalle. Hentoa mustaherukkaa ja mustikkaisuutta. Hyvä viini, joka tarvitsisi vielä rutkasti aikaa kellarissa.

Tämän pullon pohjat tyhjenivät sipulikeittoa haudutellessa. Siihen se sopikin täydellisesti.

Sveitsin Graubündenin uudet viinit

Vinotiv vuosikertatasting 2015

Viime viikonloppuna kahdentoista Graubündeniläisen viinintuottajan yhteisö Vinotiv järjesti vuotuisen vuosikertatastingin. Järjestäjävuorossa oli tänä vuonna Weingut Eichholz, Jeninsin kylästä.

28 Pinot Noiria vuosilta 2010-2014 oli melkoinen saavutus kolmen tunnin tastingissä.

Hermann Wein oli odotetusti päivän parhaita tuottajia. Tilan omistaja ja viinintekijä Christian Hermann on maistattanut viinejään minulle monessa tapahtumassa, eikä talon Pinot Noireista tälläkään kertaa moitittavaa löytynyt. Pinot Noir reserva 2010 nousi päivän parhaaksi raikkaan puhtailla mustaherukkavetoisilla aromeilla ja täydellisellä tasapainolla. Neljä vuotta kypsyä saanut viini antaa toki hieman epäreilun vertailuasetelman muiden nuorempiin pullotteisiin.

Sprecher Von Bernegg tekee kahta eri Pinot Noiria tarhojen omilla nimillä. Vom Lindenwingert 2013 on lyhyemmän 8kk tynnyrikypsytyksen läpi käynyt persoonallinen ja ylikypsien rypäleiden tuoman mehuisuuden omaava viini. Parasta talo tarjoaa kuitenkin vom Pfaffen/Calander 2013 etiketin takaa. Tuhti ja herukanlehtinen tuoksu lupaa jo paljon, mutta maussa löytyy vielä enemmän. Loistavassa tasapainossa oleva viini tarjoaa Pinot Noirille tyypillistä hapankirsikkaa ja 14 kuukauden tammikypsytyksestä jääneitä maltillisen paahteisia aromeja.

Weingut Eichholz tarjosi hyvien punaisten lisäksi tyylikkään Sauvignon Blancin 2014 ja Crémantin 2013. Sauvignon Blanc tuoksui tyylikkäästi herukanlehdiltä ja Sancerremäiselle kissan pissalle. Hyvin tyylipuhdas SB, joka kestää vertailua ranskalaisten esikuviensa kanssa. Crémant on 50/50 Pinot Noir ja Chardonnay rypäleistä perinteisellä samppanjametodilla valmistettu raikas kesäskumppa. Rutikuivasta mausta erottaa greippiä, heinää ja tammikypsytyksen tuomaa paahteisuutta.

Weingut Fromm ei vakuuttanut kokonaisuudessaan, mutta yksi tosella hyvä Pinot Noir talosta löytyy. Spielmann 2013 on nuorista köynnöksistä valmistettu hyvin täyteläinen, kirsikkavetoinen ja kypsä viini, jossa on myös uuden tammen tuomaa vaniljaa ja kahvia. Varmasti parhaimmillaan joskus viiden vuoden päästä, jolloin kovimmat tanniinit ovat jo pyöristyneet.

Eichholzin viinehtimö oli tyylikäs myös tapahtumatilana.

Pihalla olleiden häkkien perusteella edellispäivän tilaisuudessakin oli väkeä riittänyt.

Tällaisen viinirepertuaarin maistelu vaatii myös laadukkaat tauot.