Mielijuomaani

Siiderin valmistus

Lyhyt oppimäärä

Saitko jo yliannostuksen omenahilloa ja -piirakkaa vaikka puissa odottavat vielä myöhäisemmät lajikkeet poimijaansa? Kärrää parhaat myöhäislajikkeet mehuasemalle ja laita siideri käymään. Jos pidät kovasti suomalaisesta limusiideristä, tulet pettymään. Sen sijaan oikeiden siiderien ystävä saa tällä tekniikalla varsin maistuvaa juomaa.

Perusreseptiikka on hyvin yksinkertainen ja valmistus onnistuu keneltä tahansa. Olen itse hionut reseptiä lajikekokeiluhengessä neljänä syksynä, mutta aina löytyy parannettavaa.

Tässä hyvä perusresepti kaikille kokeilunhaluisille.

Tarvikkeet:

Käymisastiaksi käy mikä tahansa kanisteri tai tiiviisti suljettava ämpäri. Kannessa tai korkissa vain tulee olla reikä vesilukolle. Esim Prisman hyllystä löytyvä kotiiviniämpäri on käytännöllinen.

Vesilukoista helpoiten löytää perinteisen S-mutkaisen mallin.

Lappoletkuksi käy mikä tahansa noin puolitoistametrinen letku, jonka sisähalkaisija on 0,5 - 1 cm.

Desinfioitiaineena suosittelen käyttämään jotain mitä ei tarvitse huuhdella esim. Star San.

Lämpömittari

Raaka-aineet:

Omenamehu kannattaa puristuttaa mehuasemalla kypsistä omenoista ilman pastörointia. Pastöroitukin käy, mutta aidomman ja raikkaamman maun saat ilman. Älä anna pastöroimattoman mehun odottaa, vaan pyri laittamaan siideri käymään puristuspäivänä tai säilytä mehu todella kylmässä.
Myöhäissyksyn lajikkeet ja talvilajikkeet ovat parhaita, koska niissä on luonnostaan enemmän happoa ja tanniineja. Jauhoisista kesälajikkeista tuppaa tulemaan laimeaa platkua. Lajikevalinta vaikuttaa makuun kaikkein eniten.

Hiiva vaikuttaa paljon siiderin makuun, eli siihen kannattaa hieman satsata. Itse olen käyttänyt eniten samppanjahiivaa, joka on hyvin neutraali ja käyttää raikkaan omenaisen siiderin. Aidomman brittimaun saat British Ale -hiivalla. Yksi pakkaus hiivaa riittää 10-30 litraan (lue pakkauksen ohje).

Sokeria tarvitset 4-7 g/litra, riippuen kuinka paljon kuplia haluat (jos siis haluat).

Käyminen

1. Siirrä mehu desinfioituun käymisastiaan. Varmista että astiassa on vähintään 10% tyhjää tilaa käymiselle. Siirrä käymisastia pimeään tilaan jossa lämpötila on sopiva käymiselle: 11-18 astetta on optimaali. Kylmemmässä samppanjahiiva ei toimi ja lämpimämmässä menetetään raikkautta. Lue hiivavalmistajan ohjeet tarkasta lämpötilasta. 

2. Kun mehu on saavuttanut sopivan lämpötilan ota 2 dl mehua isoon lasiin. Sekoita hiiva siihen huolella. Odota että hiiva alkaa toimia. Laittamalla kelmun lasin päälle huomaat milloin paine alkaa kasvaa.

3. Sekoita hiivaseos hyvin mehuun käymisastiassa. Kansi kiinni ja vesilukko päälle. Käyminen alkaa yleensä vuorokaudessa.

4. Kun vesilukosta ei enää pulpahtele kuplia (odota puoli tuntia) on primäärikäyminen ohi (kestää yleensä noin 6-10pv).

5. Lappoa (= siirrä letkulla) siideri varovasti sakan päältä toiseen astiaan. Putsaa käymisastia ja lappoa siideri takaisin. Vältä hapen sekoittumista tässä vaiheessa eli pidä letku koko ajan pinnan alla.

6. Anna siiderin vielä tekeytyä viileässä kannen ja vesilukon alla ainakin viikko.

Pullotus

7. Jos haluat kirkkaampaa siideriä lapo siideri jälleen toiseen astiaan ja varo pohjasakan sekoittumista.

8. Sulata jälkikäymissokeri pienessä vesitilkassa. Sekoita liemi huolella siideriin.

9. Pullota lappoletkulla desinfioituihin lasipulloihin. Käytä patenttikorkillisia pulloja tai korkita kruunukorkilla.

10. Säilytä pullot jälkikäymisen ajan eli pari viikkoa samassa lämpötilassa kuin käyminen tapahtui. Sen jälkeen voit halutessasi siirtää pullot viileämpään.

Siideri on nyt valmista. Sen maku tosin paranee huomattavasti parin kuukauden kellaroinnissa ja on yleensä parhaimmillaan seuraavana keväänä.

Kippis.

Lajikevertailua ja blendailua kuvamuistojen kätköistä.